KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET
Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman palveluajattelu on johdettu palveluorganisaatioiden erityispiirteiden pohjalta. Huomio kohdistetaan palvelutuot-teen, -organisaatioiden ja -järjestelmien kehittämiseen. Johtamisen perusajatuksena on palveluajattelun vakiinnuttaminen organisaatiossa sen toimintaa tukien. Keskeistä johtamiskulttuurin kehittämisessä on itsensä johtamisen, ammattietiikan sisäistämisen sekä luottamuksellisen ilmapiirin luomisen kautta edellytysten avaaminen oppi-valle ja luovalle toiminnalle.
Palveluyrityksen keskeinen menestystekijä on asiakkaan kokema kokonaispalvelun laatu. Koulutusohjelman tavoitteena on edistää uusien palvelujärjestelmien, - strate-gioiden ja -ammattien kehittymistä antamalla riittävät valmiudet palveluympäristöjen tutkimiseen ja uusien toimintamahdollisuuksien etsimiseen. Palvelujärjestelmien ke-hittäminen edellyttää palvelutuotteen, -prosessien ja -ympäristöjen tuotantotapojen tuntemista, kykyä arvioida palvelun laatua sekä kykyä johtaa asioita, ihmisiä ja pro-sesseja. Taloudellisen ja tehokkaan toiminnan johtaminen vaatii lisäksi kykyä hyö-dyntää uutta teknologiaa ja tuottaa ennakoivia vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Palveluorganisaatiolle tyypillinen matala ja joustava organisaatiorakenne sekä alan kansainvälistyminen lisäävät oppimisen vaatimuksia. Palvelujohtamiseen liittyy pal-veluhenkilöstön osaamisen organisointi ja mahdollistaminen sekä yhteinen vastuu toiminnasta. Palveluorganisaation johtamisen keskeisiä piirteitä ovat joustavuus sekä kyky hahmottaa palvelukokonaisuus, analysoida palvelutilanne ja huomioida asiakas yksilöllisesti.
Koulutus mahdollistaa opiskelijan kehittymisen ammattialansa laaja-alaiseksi asiantuntijaksi. Asiantuntijalla on taito syvällisesti ja teoreettisesti ymmärtää ammattialaansa ja sen arvoperustaa. Se ilmenee toimintokokonaisuuksien rakenteiden näkemisenä ja taitona joustavasti liittää eri osaamista vaativien alueiden suoritteita toimiviksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija voi painottaa palvelujohtamisen osaamistaan suuntautumalla hotelli- ja kongressi-, kuluttaja-, ravitsemis- ja toimitilapalveluihin tai näiden yhdistelmiin.
|
OPISKELIJAN KEHITTYMINEN KOULUTUKSEN AIKANA
Opiskelu koulutusohjelmissa nähdään saumattomana osana opiskelijan kehityskaarta, joka on alkanut ennen opintoja ja jatkuu niiden jälkeen. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena hops-käytänteenä, jossa jokainen opiskelija suunnittelee oman opintopolkunsa oman kehittymisvaiheen ja asettamansa ammatillisen tavoitteen suhteen. Hops on opiskelijan tavoitteenasettelun, toiminnan ja itsearvioinnin väline, joka täydentyy ja tarkentuu ammatillisen kasvun mukaisesti.
Oppiminen nähdään monialaiseen toimintaympäristöön sijoittuvana itseohjautuvana, tavoitteisiin suuntautuvana, tilanteisiin kytkeytyvänä ja yhteistoiminnallisena projektina. Oppiminen on sidoksissa toimintaan ja siihen kulttuuriin, jossa tietoa käytetään. Koulutuksen tavoite on toimia uudistavan oppimisen edistäjänä. Oppiminen on ilmiöiden tutkimista ja niissä vallitsevien lainalaisuuksien tunnistamista. Teoria toimii käytännön tulkkina ja jäsentää työelämän toimintokokonaisuudet ammatilliseksi asiantuntijuudeksi.
Opiskelijan oppimisympäristö muodostuu ammattikorkeakouluverkostosta, alan kansainvälisestä työelämästä ja järjestökentästä. Oppimistilanteet ovat sekä autenttisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä että todellisuutta simuloivia opiskelijan ammatillista kasvuprosessia ohjaavia. Ne rakentuvat opiskelijan mahdollisuuteen itse ohjata, arvioida ja konstruoida oppimistaan aiemmin opitun perusteella. Opinnoissa lomittuvat erilaiset toimintaympäristöt, joiden kautta mahdollistuu siirtyminen osaamista vastaaviin työyhteisöihin ja työkulttuureihin ammattikorkeakouluopintojen päätyttyä.
Opiskelijoita tuetaan hankkimaan itsensä jatkuvan kehittämisen valmiuksia. Opiskelijat oppivat tutkivan ja kehittävän työtavan, kehittävät oppimaan oppimistaitojaan ja työskentelymenetelmiään sellaisiksi, että kykenevät samanaikaisesti toimimaan useissa päällekkäisissä prosesseissa, yhdistäen joustavasti työn ja opiskelun. Vaihtoehtoiset suoritustavat vahvistavat itseohjautuvuutta.
|
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT
Hotelli- ja kongressipalvelujen johtaminen
Kuluttajapalvelut
Ravitsemispalvelujen johtaminen
Toimitilapalvelut
KOULUTUKSEN RAKENNE
Perusopinnot 30 ov
Ammattiopinnot 60 ov
Harjoittelu 20 ov
Opinnäytetyö 10 ov
Vapaasti valittavat opinnot 20 ov
|
|