Sosiaalialan koulutusohjelma
Espoo-instituutti
Koulutusalajohtaja Katariina Raij
Lehtimäentie 1C
02770 Espoo
puh. 020 5787 506, faksi 020 5787 501
e-mail katarina.raij@laurea.fi
Tuusulanjärvi-instituutti
Koulutusalajohtaja Eija Rinta
Sibeliuksenkatu 55 A
04400 Järvenpää
puh. 020 5787 906, faksi 020 5787 901
e-mail eija.rinta@laurea.fi
Vantaa-instituutti
Koulutusalajohtaja Anna-Liisa Lampinen
Karsikkokuja 15
01360 Vantaa
puh. 020 5787 335, faksi 020 5787 301
e-mail anna-liisa.lampinen@laurea.fi
|
Sosiaalialan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin moniulotteisuuden ja sosiaalisten ongelmien monikerroksisuuden. Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa hyvän elämän elementtejä ja hyvinvointia tukevia toimintoja sekä syrjäytymistä ja huono-osaisuutta aiheuttavia yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia prosesseja. Opiskelija oppii tukemaan yksilöiden ja perheiden arjessa selviytymistä.
Koulutuksessa otetaan huomioon Uudenmaan erityispiirteet, joita ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike, tietoyhteiskunnalle ominainen elinkeinoelämä ja monikulttuurinen, kaupunkimainen elämäntapa.
Jatkuva muutos edellyttää laaja-alaista osaamista. Sosiaalialan työntekijä toimii sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, ratkaisemiseksi, lievittämiseksi ja poistamiseksi monipuolisin asiakastyömenetelmin. Sosiaalialan osaajalta edellytetään kykyä arvioida kriittisesti yhteiskunnallisen kehityksen seurauksia yksilölle, yhteisölle ja omalle työlleen. Lisäksi työntekijä kykenee toimimaan luovasti, itsenäisesti ja yhdessä sekä asiakkaiden että muiden yhteistyötahojen kanssa. Työssä toimitaan entistä enemmän projekteissa, tiimeissä ja verkostoissa. Sosiaalialalla toimimisen perustana on reflektiivinen asiantuntijuus, johon kuuluu tutkiva ja kehittävä työote.
|
|
Espoo-instituutissa sosiaalialan koulutuksessa korostuvat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Suuntautumisvaihtoehtoina toteutetaan hyvinvointipalveluiden tietotekniikka ja psykososiaalinen työ. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja voimakas teknologisoituminen aiheuttavat toisaalta eriarvoistumis- ja syrjäytymisriskejä, mutta tarjoavat samalla myös uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin luomiseksi kaikille yksilöille ja yhteiskuntaryhmille. Uusien mahdollisuuksien varmistaminen edellyttää yksilö-, ja ryhmäkohtaisten asiakastyön menetelmien sekä erilaisten yhteisöllisten työotteiden osaamista.
|
|
Tuusulanjärvi-instituutissa korostuu yksilöiden ja perheiden arjessa selviytymisen tukeminen ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä erilaisissa kriisitilanteissa. Opiskelija voi suuntautua varhaiskasvatukseen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä vanhustyöhön, erityisesti ikääntyneiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämisen gerontologisen sosiaalityön näkökulmasta. Kolmantena suuntautumismahdollisuutena on päihde-, kriisi- ja mielenterveystyö, josta opiskelija voi muodostaa erillisen kokonaisuuden tai ottaa sen muiden suuntautumisopintojensa tueksi. Opiskelija saa erityisiä valmiuksia hyvinvointipalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja osaaminen perustuvat tulevaisuudessa entistä enemmän julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin eli vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöhön.
|
Vantaa-instituutissa korostuu yksilöiden ja perheiden tukeminen, sosiaalityön viitekehys sekä toiminnalliset menetelmät. Koulutuksessa painottuu paitsi hyvinvointiosaaminen niin myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Koulutusohjelmaan sisältyy myös kaksi erillistä suuntautumisvaihtoa. Luovien toimintojen suuntautumisvaihtoehdon koulutus yhdistää ja soveltaa poikkitieteellisen ja ilmaisullisen tietämyksen ihmisestä ja hänen toiminnastaan mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi työotteeksi kentälle. Koulutuksessa korostuvat toiminnallisuuden ja ilmaisun taidot (draama, liikunta ja tanssi sekä musiikki) sekä luovien terapioiden tuntemus.
Yhteispalvelutoiminnan ja hallinnon suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on valtion ja kunnan hallinnon eri toimialojen ja niiden välisen yhteistyön vaatimaan asiantuntemukseen kouluttaminen.
|
Opiskelijan ammatillinen kehittyminen
Sosiaalialan koulutus nojautuu ihmisen kehitysmahdollisuuksia, aktiivisuutta ja voimavaroja korostavalle ihmiskäsitykselle. Oppimistilanteissa edistetään aktiivista tiedonkäsittelyä sekä korostetaan luovuutta, elämyksellisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Oppimisen lähtökohtana on oman vuorovaikutus- ja kokemustavan reflektointi, omien kokemusten ja oman elämänhistorian tuottamien tietorakenteiden kriittinen tarkastelu. Koko koulutuksen ajan opiskelijaa tuetaan tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumisessa sekä eettisen tietoisuuden kehittämisessä ja valmiudessa kriittiseen eettiseen pohdintaan ja vastuullisuuteen.
Koulutuksen alussa korostuu korkeakoulumaisen opiskelutavan oppiminen ja sosiaalityön monitieteelliseen viitekehykseen perehtyminen. Opiskelun alkupuolella painottuu itsearviointiin oppiminen, minäkäsityksen selkiinnyttäminen sekä asiakastyön valmiuksien kehittäminen. Koulutuksen edetessä painopiste siirtyy sosiaalialan työn entistä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun sekä sosiaalialan työmuotojen ja menetelmien opiskeluun. Koulutuksen loppupuolella tutkiva työote sekä työn kehittämisvalmiuksien kehittäminen ovat keskeisessä asemassa.
Teorian ja käytännön välinen vuorovaikutus oppimisprosessissa edellyttää, että oppiminen täytyy nivoa mahdollisimman paljon arkielämän todellisiin tilanteisiin. Sosiaalialan koulutusohjelmassa teoriaopinnot, harjoittelu, tutkimus- ja kehittämistoiminta integroituvat tiiviisti toisiinsa. Opiskelussa huomioidaan opiskelijoiden yksilöllinen kokemustausta ja pyritään ymmärtämään ja tukemaan heidän erilaisia ja eri tavoin eteneviä oppimisprosessejaan. Opetusmenetelminä korostuvat opiskelu työelämän todellisissa projekteissa ja osallistuminen käytännön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yhdessä työelämän kanssa. Koulutusohjelma on mukana useissa työelämän ajankohtaisista tarpeista syntyneissä alueellisissa ja seudullisissa yhteistyöhankkeissa. Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa sosiaalialan koulutusohjelmaa.
|
|