17 LAKI AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA

N:o 255/1995 Annettu Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1995 Laki ammattikorkeakouluopinnoista 1 luku Yleiset säännökset 1 § Ammattikorkeakouluopinnot Ammattikorkeakouluopinnoilla tarkoitetaan tässä laissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ammatillisia korkeakouluopintoja, aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta. 2 § Ammattikorkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Ammattikorkeakoulututkinnon nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista ammattikorkeakoulututkinnoista. 3 § Ammattikorkeakouluopintojen järjestäminen Ammattikorkeakouluopintoja järjestetään opetusministeriön alaisissa ammattikorkeakouluissa, jotka muodostavat korkeakoulujärjestelmässä yliopistolaitoksen rinnalla toimivan ei-yliopistollisen osan. Ammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta. 2 luku Toiminnan perusteet 4 § Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja täyttää 5 §:ssä tarkoitettujen arviointiperusteiden pohjalta ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle asetettavat laatu- ja muut vaatimukset. Toimiluvan saajalla on oikeus ylläpitää ammattikorkeakoulua ja järjestää ammattikorkeakouluopintoja sille toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös kehittämis- ja muita velvoitteita. Valtioneuvosto voi luvansaajaa kuultuaan peruuttaa toimiluvan kokonaan tai osittain, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät tai jos ammattikorkeakoulun toiminta ei täytä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia ja velvoitteita. Valtion ammattikorkeakoulu voidaan perustaa erityisestä valtakunnalliseen koulutustarpeeseen liittyvästä syystä. Valtion ammattikorkeakoulun perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtioneuvosto. Valtion ammattikorkeakoulun perustamisen, toiminnan ja lakkauttamisen edellytyksistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1–3 momentissa säädetään. 5 § Ammattikorkeakouluhankkeiden arviointi Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämistä ja valtion ammattikorkeakoulun perustamista harkittaessa arviointiperusteita ovat erityisesti: 1) toiminta-ajatus; 2) suunniteltujen koulutusohjelmien ajanmukaisuus ja tarpeellisuus; 3) koulutusalojen yhdistelmien toimivuus; 4) toiminnan vahvuusalue; 5) riittävä koko suhteessa koulutustehtävään; 6) opettajiston koulutustaso; 7) kirjasto- ja informaatiopalvelut; 8) suhteet työelämään; 9) yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa; 10) kansainvälinen yhteistyö; 11) alueellinen koulutus- ja palvelutehtävä; sekä 12) arvioinnin järjestäminen. 6 § Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrätään, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, ammattikorkeakoulun toimiala, opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ammattikorkeakoulun opetuskieli ja sijaintipaikat. Luvan ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamiseen, joka koskee opiskelijapaikkamäärää ja sijaintipaikkoja, antaa opetusministeriö. 7 § Muu ohjaus Milloin ammattikorkeakoulukohtaisia määrällisiä tavoitteita ei saada muutoin valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuksi, opetusministeriö voi päättää ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittavien määristä aloituspaikkojen kokonaismääränä ja tarvittaessa kokonaan tai osittain tutkinnoittain. 8 § Kehittämisvastuu Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Ammattikorkeakoulun laadunarviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen arviointielin, josta säädetään tarkemmin asetuksella. 3 luku Hallinto 9 § Ammattikorkeakoulun hallinnon perusteet Ammattikorkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori sekä tarvittaessa valtuuskunta. Valtion ammattikorkeakoulun hallinnosta säädetään tarkemmin asetuksella. Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun hallitukseen ja valtuuskuntaan sekä muuhun monijäseniseen hallintoelimeen voi kuulua ammattikorkeakoulun päätoimisten opettajien, muun päätoimisen henkilöstön ja päätoimisten opiskelijoiden valitsemia sekä elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia jäseniä. Kaksikielisen ammattikorkeakoulun monijäseniset hallintoelimet jakaantuvat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Jaostot käyttävät toimialallaan asianomaisen hallintoelimen toimivaltaa. Jaoston jäsenet tulee nimittää asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Ammattikorkeakoulun rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. 4 luku Opetus ja tutkinnot 10 § Opetuskieli Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Kaksikielisen ammattikorkeakoulun opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä. 11 § Tutkintojen perusteet Ammattikorkeakoulututkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Ammattikorkeakoulututkintojen nimikkeistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla opetusministeriön päätöksellä. 12 § Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla tutkintosäännössä määrätään. Koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien tulee olla laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Erityisestä syystä tutkinto voi olla neljääkin vuotta laajempi. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään asetuksella. Opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat ammattikorkeakoulun esityksestä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ammattikorkeakoulu päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista sen mukaan kuin tutkintosäännössä määrätään. 5 luku Opiskelijat 13 § Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon; 2) International Baccalaureate -tutkinnon tai Reifeprufung-tutkinnon; 3) peruskoulupohjaisen ammatillisen tutkinnon sen mukaan kuin opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään; 4) opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon; 5) ammattitutkintolaissa (306/94) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon sen mukaan kuin opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään; 6) nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain (391/91) 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhdistelmäopinnot sen mukaan kuin opetusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään; tai 7) edellä 1–6 kohdassa tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten. 14 § Opiskelijamäärä Ammattikorkeakoulu päättää koulutustehtävän rajoissa ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä, jollei 7 §:stä muuta johdu. 15 § Opiskelijavalinta Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla opetusministeriön päätöksellä. Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään. Opiskelijaksi hakevalla on oikeus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 16 § Opetuksen maksuttomuus Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Ammatillisissa erikoistumisopinnoissa ja muussa aikuiskoulutuksessa perittäviin maksuihin noudatetaan valtion ammattikorkeakouluissa sekä soveltuvin osin myös kunnallisissa ja yksityisissä ammattikorkeakouluissa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään. 17 § Opiskelijan oikeusturva ja kurinpito Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opintosuorituksen arviointiin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt rikkomukseen, voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai epäämällä häneltä opiskeluoikeus määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 6 luku Opettajat ja muu henkilöstö 18 § Opettajat Ammattikorkeakoulussa on yliopettajan ja lehtorin virkoja ja toimia. Ammattikorkeakoulun muista opettajien viroista ja toimista säädetään tarvittaessa asetuksella. Ammattikorkeakoulussa voi olla tuntiopettajia ja luennoitsijoita. 19 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset ja tehtävät Ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. 20 § Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun henkilöstön asema Kunnallisen ammattikorkeakoulun virkoihin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tuntiopettajiin noudatetaan, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Yksityisen ammattikorkeakoulun toimiin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tuntiopettajiin noudatetaan, mitä työsopimuslaissa (320/70) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. 7 luku Rahoitus 21 § Perustamishankkeen valtionosuus Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle myönnetään ammattikorkeakoulun perustamishanketta varten valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään. Perustamishankkeena pidetään myös laitehankintaa sekä opetusmaatilan ja opetusmetsän hankintaa. 22 § Käyttökustannusten valtionosuus ja kunnan maksuosuus Ammattikorkeakoulun käyttökustannuksia varten myönnetään valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. (2mom. on kumottu lailla 20.12.1996/1157.) 23 § (20.12.1996/1157) Ylimääräinen valtionavustus Asianomainen ministeriö voi myöntää ammattikorkeakoululle valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa ylimääräistä valtionavustusta. Sitä ei oteta huomioon ammattikorkeakoulujen käyttökustannusten valtionosuutta määrättäessä. 24 § (20.12.1996/1157) Ulkopuolinen rahoitus Ammattikorkeakoulu voi vastaanottaa toimintansa järjestämistä varten avustuksia ja lahjoituksia. Valtion ammattikorkeakoulun avustusten ja lahjoitusten vastaanottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella. Avustuksia ja lahjoituksia ei oteta vähennyksenä huomioon valtionosuutta määrättäessä. 24 a§ (20.6.1996/453) Ammatillinen opettajankoulutus Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa järjestää ammatillista opettajankoulutsta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. 8 luku Erinäiset säännökset 25 § Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. 26 § Sopimuskoulutus Valtioneuvosto voi ammattikorkeakoulun kehittämiseen liittyvästä erityisestä syystä antaa ammattikorkeakoululle määräajaksi luvan sopia toimiluvassa erikseen määrätyn ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä pääosin opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Tähän lupaan ja koulutukseen noudatetaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä. Tällaisessa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita. 27 § Koulutussopimus Koulutussopimus on ammattikorkeakoulun ja työnantajan välinen kirjallinen sopimus ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan työharjoittelun järjestämisestä. Koulutussopimuksessa sovitaan harjoittelun tavoitteista, sisällöstä, kestosta, ajoituksesta, harjoitteluun osallistuvista opiskelijoista, osapuolten tehtävistä sekä muista tarpeellisista harjoittelun toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyvistä seikoista. Työnantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta päättää opetusministeriö. 28 § Salassapitovelvollisuus ja tietojensaantioikeus Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän palveluksessa olevat sekä ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenet ja muut niiden kokouksiin osallistuneet henkilöt eivät saa sivulliselle ilmaista, mitä he tämän lain mukaisten tehtävien perusteella ovat saaneet tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä. Sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakouluopintoja harjoittavien opiskelijoiden salassapitovelvollisuudesta säädetään asetuksella. Ammattikorkeakoulun hallituksella ja rehtorilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot valtion ja kunnan viranomaisilta. 29 § Muutoksenhaku Valtion ja yksityisen ammattikorkeakoulun hallintoelimen sekä viran- ja toimenhaltijan tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Kunnallisen ammattikorkeakoulun hallintoelimen sekä viranhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään. Asetuksella säädetyissä opiskelijaa koskevissa asioissa muutosta haetaan 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Valittamalla ei saa hakea muutosta ammattikorkeakoulun päätökseen, joka koskee varoituksen antamista opiskelijalle, ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä, koulutusohjelmaa, opetussuunnitelmaa sekä muuta opetuksen järjestelyä. Valittaa ei saa myöskään lääninhallituksen 2 momentin nojalla tekemästä päätöksestä. 30 § Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 9 luku Voimaantulosäännökset 31 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 1995. Tämän lain toimeenpanosta säädetään erikseen. Tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun toimilupa voidaan myöntää ja päätös valtion ammattikorkeakoulun perustamisesta tehdä tämän lain nojalla ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 1996 ensimmäisen lukuvuotensa aloittavaa ammattikorkeakoulua varten. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. N:o 256/1995 Annettu Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1995 Asetus ammattikorkeakouluopinnoista Opetusministerin esittelystä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (255/95) nojalla: 1 luku Ammattikorkeakouluopinnot 1 § Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen. 2 § Tutkintonimikkeet Ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeeseen liitetään asianomaisen koulutusalan nimi. Nimikkeeseen voi liittää myös vakiintuneen ammattinimikkeen ja lyhenteen AMK. Opetusministeriö vahvistaa tutkintonimikkeet. 3 § Ammatilliset erikoistumisopinnot Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ammatillisten erikoistumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen. 2 luku Ammattikorkeakoulututkintojen perusteet 4 § Opintojen rakenne Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. 5 § Opintojen laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 160 opintoviikkoa laajemmaksikin. Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20–40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin. 6 § Koulutusohjelmat Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä tarvittaessa perus- ja ammattiopintojen sekä harjoittelun laajuudet. Koulutusohjelmat voidaan vahvistaa myös määräajaksi. 7 § Opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 §:ssä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitystyössä ja yrittäjänä. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. 8 § Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. 9 § Opintojaksot ja opetussuunnitelmat Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. 10 § Kypsyysnäyte Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 3 luku Opintojen ja opetusjärjestelyjen muut perusteet 11 § Opiskeluaika Ammattikorkeakoulun on järjestettävä ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Kokopäiväopiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. 12 § Opintojen hyväksilukeminen Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella. 13 § Todistukset Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 14 § Tutkintosääntö Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. 4 luku Toiminnan ohjaus 15 § Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun toimialaa määrätään käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1) luonnonvara-ala; 2) tekniikka ja liikenne; 3) hallinto ja kauppa; 4) matkailu-, ravitsemis- ja talousala; 5) sosiaali- ja terveysala; 6) kulttuuriala; sekä 7) vapaa-aika ja liikunta-ala. Ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa määrätään ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kokopäiväopiskelijoiden arvioidun viiden vuoden keskimäärän perusteella. 16 § on kumottu asetuksella korkeakoulujen arviointineuvostosta 24.11.1995/1320, Op 607 5 luku Valtion ammattikorkeakoulun hallinto 17 § Ammattikorkeakoulun jäsenet Valtion ammattikorkeakoulun jäseniä ovat ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä. Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan opiskelija, joka on ilmoittautunut lukuvuonna läsnäolevaksi kokopäiväopiskelijaksi tai joka osallistuu muutoin yhdenjaksoiseksi järjestettyyn koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävään koulutukseen. Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan myös opiskelijavaihtoon osallistuva vähintään lukukauden 1 momentissa tarkoitettuja opintoja harjoittava opiskelija. 18 § Hallitus Valtion ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa ja erikseen säädetään: 1) hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelma; 2) tehdä ehdotus vuotuiseksi talousarvioksi; 3) päättää ammattikorkeakoulun organisaatiosta; 4) asettaa muut monijäseniset hallintoelimet; 5) päättää määrärahojen jakamisen yleisistä perusteista; 6) päättää koulutustehtävän muuttamisesta koskevista esityksistä; 7) päättää koulutusohjelmaesityksistä; 8) päättää ainakin opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten perusteista; 9) päättää lukuvuoden opetusohjelmasta ja työajoista; 10) päättää ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä; 11) päättää opiskelijavalintaperusteista; 12) hyväksyä johtosääntö ja tutkintosääntö; sekä 13) käsitellä muut sen tehtäväksi määrätyt tai asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat. Hallituksessa on puheenjohtajana ammattikorkeakoulun rehtori ja 11 muuta jäsentä. Jäsenistä kaksi edustaa ammattikorkeakoulun opettajia, kaksi muuta henkilöstöä ja kaksi opiskelijoita. Lisäksi hallituksessa tulee olla ainakin elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia jäseniä. Opetusministeriö asettaa hallituksen jäsenineen ja varajäsenineen neljän vuoden toimikaudeksi, opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet kuitenkin kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen opettajia, muuta henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan vaaleilla asianomaisista ammattikorkeakoulun jäsenistä. 19 § Rehtori Valtion ammattikorkeakoulun rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ammattikorkeakoulun yleistä hallintoa ja taloutta koskevat asiat, jollei tässä asetuksessa tai erikseen taikka johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä. Rehtorin valitsee ammattikorkeakoulun hallitus viiden vuoden toimikaudeksi. 20 § Alihallinto Koulutuksen järjestämisestä vastaavaan valtion ammattikorkeakoulun alihallinnon monijäseniseen hallintoelimeen valitsevat asianomaisen hallinnollisen yksikön opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat vaaleilla kukin yhtä monta, ei kuitenkaan vähempää kuin kaksi, ammattikorkeakoulun jäsenistöön kuuluvaa jäsentä, jotka yhdessä muodostavat hallintoelimen enemmistön, sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. 21 § Johtosääntö Tarkempia määräyksiä ja ohjeita valtion ammattikorkeakoulun toiminnasta, hallinnosta ja asioiden ratkaisemisesta sekä vaalien toimeenpanosta annetaan johtosäännössä, jonka opetusministeriö vahvistaa. 6 luku Opiskelijat 22 § Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan Opiskelijat otetaan ammattikorkeakouluun tai sen koulutusohjelmaan. Erityisestä syystä opiskelijat voidaan ottaa myös suoraan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi. 23 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen, voi hakea siihen oikaisua 31 §:ssä tarkoitetulta tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 24 § Kurinpito Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden epäämisestä määräajaksi päättää hallitus. Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, ja varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi. Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Jos opiskelija on tutkittavana rikoksesta epäiltynä, voi hallitus päättää hänen opintojensa keskeyttämisestä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. 7 luku Opettajat 25 § Opettajien kielitaitovaatimukset Yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta. 26 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan. Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan myös ennen kuin hänet pysyvästi nimitetään vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, jollei opettajankoulutus sisälly tutkintoon. Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot. Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta. 27 § Valtion ammattikorkeakoulun opettajien nimittäminen Valtion ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit nimittää ammattikorkeakoulun hallitus, yliopettajan kuitenkin 32 §:ssä tarkoitetun valintakollegion tehtyä valinnasta ehdollepanon. Muiden opettajien nimittämisestä määrätään johtosäännössä. 28 § Opettajien tehtävät Päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella: 1) kehittää alansa opetusta ja seurata opetusalansa työelämän kehitystä; 2) osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen; 3) osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä 4) hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät. 8 luku Erinäiset säännökset 29 § Toimiluvan hakeminen Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä: 1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka; 2) ammattikorkeakoulun nimi; 3) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus; 4) ammattikorkeakoulun perustana olevat oppilaitokset; 5) ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 26 §:ssä tarkoitettua sopimuskoulutusta ja -oppilaitosta koskevat tiedot; 6) koulutustehtävä; 7) asiat, joista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 5 §:ssä ja eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain (258/95) 2 §:ssä; 8) hallinnon järjestäminen; 9) opetus- ja muut tilat; 10) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä 11) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Milloin hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt. Hakemus on toimitettava opetusministeriölle vähintään 18 kuukautta ennen ammattikorkeakoulun suunniteltua aloittamisajankohtaa. Valtion ammattikorkeakoulun perustamista esitettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään. 30 § Rehtorin kelpoisuusvaatimukset Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet. 31 § Tutkintolautakunta Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. 32 § Valtion ammattikorkeakoulun valintakollegio Valtion ammattikorkeakoulun hallitus asettaa valintakollegion yliopettajan virkaa tai tointa täytettäessä tehtävää ehdollepanoa varten. Valintakollegioon kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee niin ikään olla ammattikorkeakoulun yliopettaja. 33 § Valtion ammattikorkeakoulun avustukset ja lahjoitukset Valtion ammattikorkeakoululle osoitetut avustukset ja lahjoitukset pidetään erillään ammattikorkeakoulun muista varoista. Avustus- ja lahjoitusvarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) määrätään. 34 § Valtion ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenten palkkiot Valtion ammattikorkeakoulun hallituksen, tutkintolautakunnan valintakollegion ja muun hallintoelimen puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta, päivärahasta ja kokouspalkkioista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään. 35 § Opiskelijavalintatietojen antaminen Ammattikorkeakoulun tulee opiskelijavalinnan toimeenpanoa varten toimittaa opetusviranomaisille määräajassa tarpeelliset tiedot sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää. 36 § Salassapitovelvollisuus Sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan ammattikorkeakouluopintoja harjoittava opiskelija ei saa luvatta ilmaista, mitä hän työpaikalla tapahtuvassa käytännöllisessä opetuksessa on saanut tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä. 37 § Muutoksenhaku Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettuja opiskelijaa koskevia asioita ovat opiskelijan määräaikainen erottaminen ja opintojen keskeyttäminen. 38 § Tarkemmat määräykset Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö. 9 luku Voimaantulosäännökset 39 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 1995. Eräistä tämän asetuksen toimeenpanoon liittyvistä järjestelyistä säädetään erikseen. Haettaessa kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun toimilupaa sekä esitettäessä valtion ammattikorkeakoulun perustamista siten, että toiminta alkaa 1 päivänä elokuuta 1996, voidaan poiketa 29 §:n 3 momentin säännöksestä sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Takaisin sisällysluetteloon