Sosiaalialan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin moniulotteisuuden ja sosiaalisten ongelmien monikerroksisuuden. Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa hyvän elämän elementtejä ja hyvinvointia tukevia toimintoja sekä syrjäytymistä ja huono-osaisuutta aiheuttavia yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia prosesseja. Opiskelija oppii tukemaan yksilöiden ja perheiden arjessa selviytymistä.
Koulutuksessa otetaan huomioon Uudenmaan erityispiirteet, joita ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoliike, tietoyhteiskunnalle ominainen elinkeinoelämä ja monikulttuurinen, kaupunkimainen elämäntapa.
Jatkuva muutos edellyttää laaja-alaista osaamista. Sosiaalialan työntekijä toimii sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, ratkaisemiseksi, lievittämiseksi ja poistamiseksi monipuolisin asiakastyömenetelmin. Sosiaalialan osaajalta edellytetään kykyä arvioida kriittisesti yhteiskunnallisen kehityksen seurauksia yksilölle, yhteisölle ja omalle työlleen. Lisäksi työntekijä kykenee toimimaan luovasti, itsenäisesti ja yhdessä sekä asiakkaiden että muiden yhteistyötahojen kanssa. Työssä toimitaan entistä enemmän projekteissa, tiimeissä ja verkostoissa. Sosiaalialalla toimimisen perustana on reflektiivinen asiantuntijuus, johon kuuluu tutkiva ja kehittävä työote.
Espoo-instituutissa sosiaalialan koulutuksessa korostuvat monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Suuntautumisvaihtoehtoina toteutetaan hyvinvointipalveluiden tietotekniikka ja psykososiaalinen työ. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja voimakas teknologisoituminen aiheuttavat toisaalta eriarvoistumis- ja syrjäytymisriskejä, mutta tarjoavat samalla myös uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin luomiseksi kaikille yksilöille ja yhteiskuntaryhmille. Uusien mahdollisuuksien varmistaminen edellyttää yksilö-, ja ryhmäkohtaisten asiakastyön menetelmien sekä erilaisten yhteisöllisten työotteiden osaamista.
Tuusulanjärvi-instituutissa korostuu yksilöiden ja perheiden arjessa selviytymisen tukeminen ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä erilaisissa kriisitilanteissa. Opiskelija voi suuntautua varhaiskasvatukseen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä vanhustyöhön, erityisesti ikääntyneiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämisen gerontologisen sosiaalityön näkökulmasta. Kolmantena suuntautumismahdollisuutena on päihde-, kriisi- ja mielenterveystyö, josta opiskelija voi muodostaa erillisen kokonaisuuden tai ottaa sen muiden suuntautumisopintojensa tueksi. Opiskelija saa erityisiä valmiuksia hyvinvointipalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja osaaminen perustuvat tulevaisuudessa entistä enemmän julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin eli vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöhön.
Vantaa-instituutissa korostuu yksilöiden ja perheiden tukeminen, sosiaalityön viitekehys sekä toiminnalliset menetelmät. Koulutuksessa painottuu paitsi hyvinvointiosaaminen niin myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Koulutusohjelmaan sisältyy myös kaksi erillistä suuntautumisvaihtoa. Luovien toimintojen suuntautumisvaihtoehdon koulutus yhdistää ja soveltaa poikkitieteellisen ja ilmaisullisen tietämyksen ihmisestä ja hänen toiminnastaan mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi työotteeksi kentälle. Koulutuksessa korostuvat toiminnallisuuden ja ilmaisun taidot (draama, liikunta ja tanssi sekä musiikki) sekä luovien terapioiden tuntemus. Yhteispalvelutoiminnan ja hallinnon suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on valtion ja kunnan hallinnon eri toimialojen ja niiden välisen yhteistyön vaatimaan asiantuntemukseen kouluttaminen.
|
|