Opiskelu koulutusohjelmissa nähdään saumattomana osana opiskelijan kehityskaarta, joka on alkanut ennen opintoja ja jatkuu niiden jälkeen. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena hops-käytänteenä, jossa jokainen opiskelija suunnittelee oman opintopolkunsa oman kehittymisvaiheen ja asettamansa ammatillisen tavoitteen suhteen. Hops on opiskelijan tavoitteenasettelun, toiminnan ja itsearvioinnin väline, joka täydentyy ja tarkentuu ammatillisen kasvun mukaisesti.
Oppiminen nähdään monialaiseen toimintaympäristöön sijoittuvana itseohjautuvana, tavoitteisiin suuntautuvana, tilanteisiin kytkeytyvänä ja yhteistoiminnallisena projektina. Oppiminen on sidoksissa toimintaan ja siihen kulttuuriin, jossa tietoa käytetään. Koulutuksen tavoite on toimia uudistavan oppimisen edistäjänä. Oppiminen on ilmiöiden tutkimista ja niissä vallitsevien lainalaisuuksien tunnistamista. Teoria toimii käytännön tulkkina ja jäsentää työelämän toimintokokonaisuudet ammatilliseksi asiantuntijuudeksi.
Opiskelijan oppimisympäristö muodostuu ammattikorkeakouluverkostosta, alan kansainvälisestä työelämästä ja järjestökentästä. Oppimistilanteet ovat sekä autenttisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä että todellisuutta simuloivia opiskelijan ammatillista kasvuprosessia ohjaavia. Ne rakentuvat opiskelijan mahdollisuuteen itse ohjata, arvioida ja konstruoida oppimistaan aiemmin opitun perusteella. Opinnoissa lomittuvat erilaiset toimintaympäristöt, joiden kautta mahdollistuu siirtyminen osaamista vastaaviin työyhteisöihin ja työkulttuureihin ammattikorkeakouluopintojen päätyttyä.
Opiskelijoita tuetaan hankkimaan itsensä jatkuvan kehittämisen valmiuksia. Opiskelijat oppivat tutkivan ja kehittävän työtavan, kehittävät oppimaan oppimistaitojaan ja työskentelymenetelmiään sellaisiksi, että kykenevät samanaikaisesti toimimaan useissa päällekkäisissä prosesseissa, yhdistäen joustavasti työn ja opiskelun. Vaihtoehtoiset suoritustavat vahvistavat itseohjautuvuutta.
|
|