19 Tutkintosääntö

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ 28.4.2005 ALKAEN 1. LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Laurea-ammattikorkeakoulun tehtävä Laurean strateginen tahtotila on olla tunnustettu verkostoprosessien osaaja. Laurean tehtävä toiminta-alueensa kehittämisessä on toimilupansa mukaisesti toimia koko metropolialueen maakunnallisena ja monialaisena ammattikorkeakouluna. Tehtäväänsä Laurea toteuttaa opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä aluekehitystehtävän integraatiolla. Kullakin tehtävällä on yhtä suuri arvo, mutta niiden volyymi am-mattikorkeakoulutoiminnassa vaihtelee. Laurean sisällölliset painopisteet ovat hyvinvointi-, liiketoiminta-, tieto- ja viestintätekninen sekä kestävän kehityksen osaaminen. Metropolialueen korkeakoulujärjestel-mässä Laurea profiloituu työelämälähtöisten innovaatioiden tuottajana ja osaamisen siirtäjänä. Laurean toiminta perustuu arvoihin, joita ovat opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisölli-syys, avoimuus ja yhdessätekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. 2 Tutkinnot Opiskelijan ammattikorkeakoulussa suorittama tutkinto on korkeakoulututkinto sen mukaan kuin ammat-tikorkeakoululaissa (L351/2003) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (A352/2003) tarkemmin sääde-tään. Tutkinnot ja tutkintonimikkeet vahvistaa opetusministeriö. Laurea-ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja tutkintonimikkeet ovat seuraavat: Tutkinto Tutkintonimike Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto Agrologi (AMK) Ympäristösuunnittelija (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Tradenomi Bachelor of Business Administration Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto Restonomi (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Bachelor of Nursing Terveydenhoitaja (AMK) Bachelor of Public Health Nursing Fysioterapeutti (AMK) Bachelor of Physiotherapy Sosionomi (AMK) Bachelor of Social Services Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto (ks. 4.luku) 3 Säännökset Opiskelijavalinnassa, koulutuksen suunnittelussa, järjestämisessä ja opiskeluoikeuden määrittelyssä noudatetaan seuraavia lakeja ja asetuksia: - ammattikorkeakoululaki (351/2003) - asetus ammattikorkeakouluista (352/2003) - laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (645/2001) - laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998 ja 547/2002) - asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä (353/2003) - asetus opetuksesta perittävien maksujen perusteista (354/2003) - asetus eräiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin (355/2003) - hallintolaki (434/2003) - henkilötietolaki (523/1999) - laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) - opintotukilaki (65/1994) - opintotukiasetus (260/1994) - laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) - asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998) Lisäksi noudatetaan opetusministeriön ohjeita ja Laurea-ammattikorkeakoulun toimintasääntöä. Rehtori ja kehittämisjohtaja antavat tarvittaessa tutkintosääntöä täydentäviä ohjeita. 2. LUKU OPETUS JA TUTKINNOT 4 Opetuskieli Laurea-ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi, mutta opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opetuskieli on englanti. 5 Koulutusohjelmat Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma on am-mattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintojen kokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelä-män ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat, koulutusohjelmien nimet, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusohjelmien laajuudet sekä harjoittelun laajuudet opintopisteinä vahvistaa opetusministeriö. Koulutusohjelmat suunnitellaan ja järjestetään siten, että niiden laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Lukuvuoden kesto on 40 viikkoa. Yhden lukuvuoden opin-tojen suorittamiseen vaaditaan keskimäärin 1 600 tunnin työpanos. Yksi lukuvuosi opiskelijan työtä vas-taa 60 opintopistettä. Koulutusohjelmat rakentuvat perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä. Koulutusohjelmissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Suuntautumisvaihtoehdot ovat tietyn ammattialan eri osaamisalueita painottavia kokonaisuuksia. 6 Opetussuunnitelmat Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa esitetään tutkinnon rakenne ja kunkin opintokokonaisuuden ja opintojakson nimi, tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä ja vaadittavat suorituk-set. Opinnot järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojak-sosta vastaava opettaja voi hyväksyä vaihtoehtoisia suoritustapoja opintojakson suorittamiseen. Erityi-sestä syystä ammattikorkeakoulu voi poiketa koulutusohjelman vahvistetusta opetussuunnitelmasta. Ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteisen osaamisen perustan tavoitteet, Laurean vapaasti valittavat yhteiset opinnot sekä koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja niihin tehdyt oleelliset muutok-set vahvistaa Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori. 7 Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käy-tännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoitteluun voi liittyä toimeksiantoja, opiskelijan tekemiä analyysejä ja raportteja, erilaisia kehittämis-projekteja sekä alan asiantuntijatyötä. Harjoittelun laajuus on määritelty opetusministeriön antamassa koulutusohjelmapäätöksessä. Harjoittelun tavoitteet, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään koulu-tusohjelmittain. 8 Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte Opinnäytetyö on oppimisprosessi, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opinnäyte-työssään opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattialan käytännön asiantun-tijatehtävissä. Opiskelija luo uusia sovellusnäkökulmia ammatilliseen osaamiseen ja työelämän kehittä-miseen yhdistämällä teoriatietoa ja käytännön taitoja. Opiskelijan opinnäytetyön aihe määräytyy ammattialan asiantuntijuusalueen, Laurea-ammattikorkea-koulun tehtävän ja opiskelijan oman oppimisen kannalta keskeisestä aihekokonaisuudesta. Opinnäytetyö voi olla myös osa laajaa yksi- tai monialaista, ryhmätyönä tehtävää hanketta, projektia tai tutkimusta. Tavoitteena on, että opinnäytetyö täyttää opetusministeriön asettamat hankkeistetun opinnäytetyön kri-teerit. Kehittämishanke, projektityö, ilmaisullinen työ tms. työ voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi, edellyttäen, että työ osoittaa tutkivan työotteen ja valitun opinnäytetyömuodon menetelmän hallintaa sekä ammatillis-ta asiantuntijuutta. Opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen noudattaen asetuksen mukaisia säännöksiä. Kypsyysnäyte on si-doksissa opinnäytetyöhön ja opiskelijan tulee siinä osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Englanninkielisessä koulutusohjelmassa kypsyysnäyte voidaan tehdä englanniksi, mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tarkemmat ohjeet opinnäytetyön tekemisestä ja arvioinnista sekä kypsyysnäytteen suorittamisesta on koottu Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeistoon. 3. LUKU OPINTOJEN JA OPETUSJÄRJESTELYJEN MUUT PERUSTEET 9 Opintojen järjestäminen Laurea-ammattikorkeakoulussa Opetussuunnitelman mukaisten opintojen järjestämisestä Laurea-ammattikorkeakoulussa vastaavat kou-lutusohjelmat joko yksin tai yhteistyössä toistensa kanssa. Opetus järjestetään niin, että opiskelijat voivat suorittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa säännönmukaisessa ajassa. Opintojärjestelyillä edistetään opiskelijan mahdollisuutta laajentaa osaamisaluettaan myös toisen koulutusalan opinnoilla. Opintoryhmät muodostuvat opiskelijoiden valintojen mukaisesti. Opintojaksojen opiskeluoikeutta rajataan opintojaksoille hyväksymisen kriteerien mukaisesti edeltävien opintojen, opintojen pakollisuuden, opinto-jen aloitusvuoden, suoritetun opintopistemäärän sekä tehdyn suuntautumisvaihtoehtovalinnan perusteel-la. Mikäli em. kriteerien jälkeen opintojaksoille jää vapaita paikkoja, ne täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sen perusteella. Opiskelijalla on oikeus saada tarkka tieto opintojensa järjestelyistä ja opintojaksokohtaisista arviointikoh-teista, -tavoista ja -perusteista aina opintojakson alkaessa. Opintotarjonta laaditaan sellaiseksi, että se mahdollistaa opiskelijan henkilökohtaisen oppimissuunnitel-man toteutumisen antaen opiskelijalle riittävät mahdollisuudet säädellä opintojensa suorittamistapoja ja ajoitusta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot ovat hyväksiluettavissa ko. koulutusohjelman opin-toihin suoritusvuotta seuraavat 2 vuotta. Muussa tapauksessa opinnot kirjataan vapaasti valittaviin opin-toihin. 10 Opiskelijavalinta Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusalajohtaja ottaa opiskelijat ammattikorkeakoulun koulutusohjel-maan tai suoraan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon aikaisemmin vahvistettujen valintaperus-teiden mukaisesti. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi hyväksytään pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksoille opiskelijat hyväksytään sovittujen kiintiöiden mukaisesti. Toisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva opiskelija voi hakea opinto-oikeutensa siirtoa Laurea-ammattikorkeakouluun (sama tutkinto, sama tutkintonimike, sama tai vastaava koulutusohjelma ja hoito-työn koulutusohjelmassa sama suuntautumisvaihtoehto). Siirto-opiskelijaksi voi hakea ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Siirto-opiskelijaksi valittavalla tulee olla edellisessä ammattikorkeakoulussa läs-näolevana suoritettuja opintoja vähintään 45 op/lukuvuosi. Siirto-opiskelijaksi valinta on ehdollinen siihen saakka kunnes opiskelija eroaa aikaisemmasta ammattikorkeakoulusta. Koulutusalajohtaja tekee pää-töksen siirto-opiskelijaksi ottamisesta hakutoimiston valmistelusta. 11 Opiskelupaikan vastaanottaminen ja uudeksi opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijaksi hyväksytyn, joka ilmoittaa ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee samanaikaisesti ilmoit-tautua myös lukuvuodelle. Lukuvuodelle annettu läsnä- tai poissaolotieto on sitova. Opiskelijaksi hyväk-sytty kirjataan opiskelijaksi ja hänelle syntyy opiskeluoikeus Laurea-ammattikorkeakoulussa. Opiskelijapaikan vastaanottaneen ja poissaolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan on seuraavana lukuvuo-tena ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi samassa aikataulussa kuin uudet aloittavat opiskelijat. 12 Opiskeluoikeus, opiskeluaika ja lukuvuodelle ilmoittautuminen Opiskeluoikeuden määrittämisessä noudatetaan ammattikorkeakoululakia (351/2003) ja asetusta am-mattikorkeakouluista (352/2003) sekä opetusministeriön ohjeita. Opiskelijan opinto-oikeuteen liittyvät periaatteet määritellään tarkemmin Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksen päätöksessä. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevan opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ja ammattikorkeakoulun määräämänä ai-kana. Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodelle, mikäli opiskelijalla on opinto-oikeutta jäljellä. Luku-vuodelle tekemäänsä ilmoittautumista opiskelija voi muuttaa ainoastaan ilmoittautumisaikoina. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä neljän lukukauden eli kahden lukuvuoden ajan. Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti johtaa opiskeluoikeuden menettämi-seen Laurea-ammattikorkeakoulussa. Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönyt opiskelija voi hakea opinto-oikeuden palautusta. Opinto-oikeuden palautus tulee hakea laskennallisen opinto-oikeuden voimassaoloaikana. Ilmoittautumisvelvol-lisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika kuluttaa opiskelijan poissaolokausia, mikäli opiskelijalla on poissaolo-oikeutta jäljellä. Opinto-oikeus voidaan palauttaa, mikäli opiskelijalla on jäljellä olevana opinto-oikeusaikana realistinen mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun. Opinto-oikeus palautetaan seuraavan lukukauden alusta. Koulutusalajohtaja päättää opiskeluoikeuden palauttamisesta hakutoimiston valmis-telusta. Opinnot järjestetään niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Asetuksessa (352/2003) määritellyllä kokopäiväopiskelijalla tarkoitetaan nuorten koulutuksessa olevaa opiskelijaa. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan suoritettavien opintojen laajuutta vuosina. Säännönmu-kainen opiskeluaika vuosina on koulutusohjelman opetussuunnitelmassa (ops) tai henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa (hops) määriteltyjen suoritusten laajuus jaettuna 60 opintopisteellä. Opinnot on suoritettava opinto-oikeusaikana, viimeistään yhtä vuotta niiden säännönmukaista laajuutta pidemmässä ajassa. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (L 351/2003). Säännönmukaisen opiskelu-ajan ylityttyä opiskelijalle lähetetään ilmoitus jäljellä olevasta opinto-oikeusajasta (1 vuosi). Kun opiskelijan opinto-oikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Opiskelijan saatua ilmoituksen opinto-oikeusajan ylittymisestä, opiskelijalle voidaan erityisestä syystä, hänen hakemuksensa perusteella, myöntää opinto-oikeusajan jatkoa enintään vuodeksi opintojen lop-puun suorittamiseksi. Erityisen painavasta syystä aiemmin pidennettyä opinto-oikeusaikaa voidaan jat-kaa mainitun vuoden määräajan jälkeenkin, jos opinnot ovat edenneet aiemmin myönnettynä jatkoaika-na, jäljellä olevien opintojen määrä on vähäinen ja opinto-oikeusajan päättyminen olisi opiskelijan elä-mäntilanteen kannalta kohtuutonta. Opinto-oikeusajan jatkoa tulee hakea opiskeluoikeuden vielä ollessa voimassa. Opiskelijan hakemuksessa tulee olla perustelut opintojen viivästymiselle, päivämäärä, johon mennessä opiskelija sitoutuu suorittamaan opintonsa loppuun sekä henkilökohtainen oppimissuunnitel-ma haettavalle jatkoajalle. Koulutusalajohtaja päättää opinto-oikeusajan jatkamisesta hakutoimiston val-mistelusta. 13 Henkilökohtainen oppimissuunnitelma, opintojen hyväksilukeminen ja kielitaitovaatimuksista vapauttami-nen Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelman määritellen oman ammatillisen tavoitteensa kou-lutusohjelman tavoitteiden pohjalta. Siihen sisältyvät koulutusohjelman pakolliset opinnot ja opiskelijan valitsemat opintojaksot sekä henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan hyväksytyt hyväksiluettavat opin-not. Opiskelija voi säännönmukaisena opiskeluaikana ja koulutusalajohtajan harkinnan mukaan suorittaa opintoja enemmän kuin tutkinnon laajuus edellyttää. Edellä mainitut opinnot eivät saa johtaa tutkinnon suoritusajan pidentymiseen. Hyväksiluettavat opinnot voivat olla joko korvaavia opintoja tai tutkintoon sisällytettäviä muita suorituksia. Tutkintoon voidaan sisällyttää hyväksiluettuja opintoja vain sellainen määrä, joka suoritettujen opintojen kanssa ei ylitä tutkinnon laajuutta. Korvaavat opinnot: Korvaavista opinnoista on kysymys silloin, kun opiskelija korvaa opetussuunnitel-massaan olevan opintojakson aikaisemmalla suorituksellaan. Aikaisempi suoritus voi olla teoriaopintoja, harjoittelua tai työelämäkokemusta, joka vastaa sisällöltään ja tasoltaan koulutusohjelmaan kuuluvia opintokokonaisuuksia tai opintojaksoja. Tutkintoon sisällytettävät muut suoritukset: Muusta suorituksesta on kysymys silloin, kun opiskelija halu-aa liittää henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaansa sellaisia aikaisemmin suoritettuja opintoja, joille ei löydy vastaavuutta koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Muiden hyväksiluettavien suoritusten tulee vastata henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisia tavoitteita ja olla tasoltaan ammattikorkeakou-luopintoja. Varusmiespalvelun opintoviikoin mitattavat opinnot voidaan hyväksyä osaksi ammattikorkeakoulututkin-toa vastaavin perustein kuin korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Avoimessa ammattikorkeakoulussa toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot ovat hyväksiluet-tavissa täysimääräisinä joko korvaavana suorituksena tai muuna tutkintoon kuuluvana suorituksena, kun kyse on saman koulutusohjelman opinnoista. Toisessa koulutusohjelmassa tehty suoritus käsitellään koulutusalajohtajan harkinnan mukaan. Opiskelijan hakemuksesta opiskelijan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan sisällytettävät hyväksilu-ettavat opinnot hyväksyy koulutusohjelmasta vastaava koulutusalajohtaja tai hänen valtuuttamansa opet-taja. Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusalajohtaja voi vapauttaa opiskelijan osittain tai kokonaan toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksista, jos opiskelijalla ei ole aiempia toisen kotimaisen kielen opintoja tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla (A352/2003). Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava opin-topistemäärä muita kieliopintoja. 14 Opintojen suorittaminen ja opiskelupaikan vaihtaminen Laurea-ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulussa tarjottavia opintojaksoja voivat suorittaa kaikki Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja muut opiskelijat erillisten sopimusten mukaisesti. Instituutti voi erityisestä syystä järjestää opiskelijoiden esityksestä Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaisen opintojakson, joka ei kuulu senhetkiseen opintojaksotarjontaan. Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa vain siinä koulutusmuodossa, koulutusohjelmassa ja suun-tautumisvaihtoehdossa, johon opiskelija on saanut opiskeluoikeuden. Opiskelija voi hakea samalla koulutusalalla koulutusohjelman tai hoitotyön koulutusohjelman suuntautu-misvaihtoehdon vaihtoa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen edellyttäen että opiskelijalla on suorituksia vähintään 45 op/vuosi. Koulutusalajohtaja päättää hakutoimiston valmistelusta, aikaisemmin vahvistetut valintaperusteet huomioon ottaen, opiskelijan valinnasta uuteen koulutusohjelmaan tai hoitotyön suun-tautumisvaihtoehtoon. Opiskelija voi hakea myös instituutin vaihtoa samassa koulutusohjelmassa ja samassa hoitotyön suun-tautumisvaihtoehdossa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen edellyttäen että opiskelijalla on suorituksia vähintään 45 op/vuosi. Vastaanottavan instituutin koulutusalajohtaja päättää aikaisemmin vahvistetut valintaperusteet huomioon ottaen, opiskelijan valinnasta uuteen koulutusohjelmaan tai hoitotyön suun-tautumisvaihtoehtoon. 15 Arviointi ja todistukset Opiskelijan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien tavoitteiden saavuttamisen arviointi on prosessi, joka etenee opiskelijan oppimistavoitteiden asettamisesta ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnista ammatti-korkeakoulututkinnon suorittamiseen, työelämässä tarvittavien valmiuksien saavuttamiseen ja tutkintoto-distuksen saamiseen. Opintojen arvioinnissa noudatetaan Laurea-ammattikorkeakoulun arviointiohjeis-toa. Opintojaksot arvioidaan käyttäen seuraavaa asteikkoa: kiitettävä (5), hyvä (4-3), tyydyttävä (2-1) ja hylät-ty (0). Harjoittelu ja opetussuunnitelmassa erikseen mainitut opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksyt-ty/hylätty (H/0). Hyväksiluetut opinnot kirjataan asteikolla suoritettu (S). Opintojakson toteutuksen osat voidaan arvioida numeron neljäsosan (+, ½, -) tarkkuudella. Opiskelija voi uusia hylätyn suorituksen kahdesti arviointia seuraavana kahtena nimettynä yleisenä tent-tipäivänä. Hyväksyttyä opintojaksoa voi yrittää korottaa kerran varsinaista suorituskertaa seuraavan lu-kukauden aikana ennalta ilmoitettuina tenttipäivinä. Parempi arvosana jää voimaan. Opintojakson toteu-tuksen osan arvosanaa ei voi korottaa. Opintojakson ja opintojakson osan suoritus kirjataan pääsääntöisesti sille päivämäärälle, jona se on suo-ritettu. Opettajan on huolehdittava opintosuoritusten rekisteröinnistä viimeistään kuukauden kuluttua suo-rituksesta. Opiskelijalla on oikeus pyytää oikaisua opintosuorituksensa arviointiin tutkintolautakunnalta ammattikor-keakoululaissa (351/2003) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) mainitulla tavalla. Tutkin-tolautakunnan tekemään päätökseen ei voi hakea oikaisua. Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksen allekirjoittavat rehtori ja koulutusohjelmasta vastaava koulutusalajohtaja. Tutkintotodistuksessa tulee olla tutkinnon laajuus, tutkinnon ja koulutusohjelman nimi, tutkintonimike sekä tutkintoon sisältyvät tarkemmat kelpoisuudet. Tutkintotodistuksen liitteessä tulee olla näkyvillä tutkinnon rakenne, opintokokonaisuudet ja opintojaksot, opinnäytetyön nimi, merkintä hyväksi-luetuista opinnoista, kansainvälisestä vaihdosta sekä opintosuoritusten arvioinneista. Opiskelijalle annetaan todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu selventävä liite, Dip-loma Supplement. Lisäksi opiskelijalle annetaan opiskelijan pyynnöstä englanninkielinen tutkintotodis-tuksen liite Transcript of Records. Kansainvälisen polun suorittaneille opiskelijoille annetaan erillinen todistus kyseisten opintojen suorittamisesta. Englanninkielisestä koulutusohjelmasta valmistuville opiskelijoille annetaan englanninkielinen tutkintotodistus ja tutkintotodistuksen liite sekä myös suomenkielinen käännös tutkintotodistuk-sesta ja tutkintotodistuksen liitteestä. Suomenkielisen koulutusohjelman tutkintotodistuksen käännöksen korvaa Diploma Supplement ja Transcript of Records. Avoimen ammattikorkeakoulun ja virtuaaliammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä kansainväliseen opis-kelija- ja harjoittelijavaihtoon tuleville opiskelijoille annetaan suoritetuista opinnoista opintosuoritusote. 4. LUKU AMMATTIKORKEAKOULUN JATKOTUTKINTO 16 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilut Laurea-ammattikorkeakoulu järjestää opetusministeriön myöntämän luvan perusteella yksin tai yhteis-työssä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavia opintoja. 17 Opiskelijavalinta Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusalajohtaja ottaa opiskelijat ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opintoihin aikaisemmin vahvistettujen valintaperusteiden mukaisesti. Jatkotutkinto-opiskelijoiden kohdal-la noudatetaan vastaavia opiskelupaikan vastaanottamista ja opiskelijaksi ottamista koskevia säädöksiä kuin muussakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (§ 10, 1 momentti). 18 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opintojen laajuus ja rakenne Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä. Ammatti-korkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa myös työn ohessa. Koulutusohjelma sisältää 60 op jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja 30 op:n laajuisen, opinnäytetyönä tehtävän, työelämän kehittämistehtävän. Jatkotutkintoon johtava opetus on maksutonta. 19 Opiskeluaika ja opinto-oikeus Jatkotutkinto-opiskelijan säännönmukainen opiskeluaika on 1,5 vuotta ja opinto-oikeusaika kaksi vuotta. Jatkotutkinto-opiskelijalla on ilmoittautumisvelvollisuus lukuvuodelle, mutta hän ei voi ilmoittautua pois-saolevaksi. Kun opiskelijan opinto-oikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Koulutusalajohtaja voi myöntää opiskelijalle erityisestä syystä ja opiskelijan hakemuksen perusteella, opinto-oikeusajan jatkoa enintään vuodeksi opintojen loppuun suorittamiseksi. 21 Hyväksiluku Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-opiskelijalle voidaan aiemmin suoritetuista opinnoista hyväksilukea tutkintoon vain ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja ja/tai tiede-/taidekorkeakouluopintoja soveltu-vin osin. 22 Arviointi ja todistukset Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kohdalla noudatetaan vastaavia arviointia ja todistuksia koskevia säädöksiä kuin muussakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (§ 15). 5. LUKU AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT 23 Erikoistumisopinnot Laurea-ammattikorkeakoulu järjestää ammatillisia erikoistumisopintoja ammattikorkeakoulun koulu-tusaloilla. 24 Opiskelijavalinta Koulutusalajohtaja ottaa opiskelijat erikoistumisopintoihin aikaisemmin vahvistettujen valintaperusteiden mukaisesti. Opiskelun aloittamisen edellytyksenä on aikaisemmin vahvistetun erikoistumisopintomaksun suorittaminen. 25 Erikoistumisopintojen laajuus ja rakenne Erikoistumisopintojen laajuus on 30 tai 60 opintopistettä. Erikoistumisopinnot sisältävät työelämän kehit-tämistehtävän ja ne voidaan soveltuvin osin lukea hyväksi ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon. 26 Opiskeluaika ja opinto-oikeus Erikoistumisopinnoissa olevan opiskelijan säännönmukainen opiskeluaika on 30 op:n opinnoissa puoli vuotta ja 60 op:n opinnoissa yksi vuosi. Opinto-oikeusaika on vastaavasti puoli vuotta pidempi. Erikois-tumisopinnoissa oleva opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Kun opiskelijan opinto-oikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Koulutusalajohtaja voi myöntää opis-kelijalle erityisestä syystä, opiskelijan hakemuksen perusteella, opinto-oikeusajan jatkoa opintojen lop-puun suorittamiseksi enintään puoleksi vuodeksi. Tältä ajalta opiskelija maksaa erikoistumisopintojen maksun. 27 Arviointi ja todistukset Erikoistumisopintojen kohdalla noudatetaan vastaavia arviointia koskevia säädöksiä (§ 15) kuin tutkin-toon johtavassa koulutuksessakin. Erikoistumisopinnot suorittaneille annetaan todistus erikoistumisopin-tojen suorittamisesta sekä opintosuoritusote suoritetuista opinnoista. 6. LUKU ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 28 Erillisohjeet Opiskelijavalinnasta, opinto-oikeudesta, opintojen arvioinnista, opintojen hyväksilukemisesta ja opinnäy-tetyön tekemisestä sekä muista opintojen järjestelyihin liittyvistä menettelyistä säädetään rehtorin ja/tai kehittämisjohtajan antamilla erillisohjeilla. 29 Muutoksenhaku Muutoksenhausta on säädetty korkeakoululaissa (351/2003) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003). 30 Siirtymä- ja voimaantulosäännökset Tämä tutkintosääntö on hyväksytty Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kokouksessa 21.10.1999 (muutettu 11.9.2000, 22.8.2001, 10.12.2002 ja 19.8.2003) ja sittemmin ammattikorkeakoulun hallituksessa 16.2.2005 ja 28.4.2005 ja on voimassa 28.4.2005 alkaen. Tutkintosääntöä noudatetaan myös ammattikorkeakoulukokeilun aikana aloitettuihin opintoihin.

Takaisin sisällysluetteloon